Toripolliisi

Toripolliisi on mahdollisesti Oulun ihmeistä se tunnetuin. Harva kuitenkin tietää patsaan todellista syntytarinaa.

Toripolliisi on läski jäbä

Kaikki juontaa juurensa vuoteen 350 eaa. Noihin aikoihin Oulu ja koko Pohjois-Pohjanmaa olivat vulkaanisesti hyvin aktiivista aluetta, mikä johtui alueen sijainnista Euraasian ja Haaparannan mannerlaattojen välissä. Suuret tulivuoret hallitsivat maisemakuvaa ja suurin niistä, nimeltään Mt. Uleåborg, sijaitsi Kiikelinsaaressa ja kohosi jopa kuuden kilometrin korkeuteen. Mt. Uleåborgin suuri purkaus peitti koko torin kahdeksan metrin laavakerrokseen. Ihmeen kaupalla paikalliset asukkaat ehtivät paeta laavan alta, yhtä onnetonta lukuunottamatta. Konstaapeli Kärkkäinen oli tuolloin aamuvuorossa. Kunnon luterilaisena hän pysyi vartiopaikallaan lähestyvästä tuhosta huolimatta ja hautautui kuumaan magmaan. Magman jähmettyessä ja korvautuessa myöhemmin eroosion vuoksi sedimenttikivilajeilla, ainoa jäänne tulivuorenpurkauksesta on enää Kärkkäisen laavakiveen hahmottunut figuuri, joka seisoo torilla katsellen merta.

Jotta Toripolliisista saisi kaiken irti, visiittiin kannattaa varata aikaa vähintään kolme kokonaista päivää.

Sattumoisin ”pelekääkkö nää polliisia”-lausahduksen synty liittyy myös Kärkkäiseen. Poliisimies oli nimittäin luonteeltaan kovasti naisiin menevä ja hänellä oli tapana suomia pampullaan paikallisten neitosten takamuksia päivystysvuorossaan tämän tästä huudellen kyseisiä sanoja. Uhreilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin kääntää toinenkin poski. Pamputuksen ja evoluution seurauksena oululaisnaisten takalistot ovatkin geneettisesti erityislaatuisia, eikä samoja muodonpiirteitä tapaa missään muualla maassamme.